Passion piina turvaetäisyyksin

Bachin Johannes-passiota on varmasti vuosisatojen mennen tulkittu ties minkälaisina versioina niin sisällön kuin kuin esityskokoonpanonkin osalta. Pitkäperjantain esitys Helsingin Kallion kirkossa lienee silti varsin omanlaisensa: voimassa olevan säännöstön mukaan koolla ei saa olla juuri kymmentä ihmistä enempää, ja sellaiselle muusikkoporukalle teoksen musiikki oli räätälöity.

Alkukuoro oli perin hidas, mutta olipa syy siihen miten käytännön sanelema hyvänsä, se on hyväksyttävissä myös pelkästään taiteellisin perustein. 

Ensiksi, alkukuoron piinalliset, riipivät pidätysdissonanssit saavat enemmän purevuutta, kun ne viipyvät pidempään.Toiseksi, kun kutakin stemmaa laulaa vain yksi laulaja - hyvin taitava -, hänellä on mahdollisuus koristella omaa osuuttaan barokin hengessä eri tavoin, mikä ei tietenbkään ikinä onnistuisi kuorossa. 

Kolmanneksi, riuskoja tempoja on nyt kuultu jo monta vuosikymmentä Richterin ja Karajanin menneisyydessä luomien raskaiden ja hitaiden standardien vastineena; vaikka Bach yhä eläisi ja johtaisi, hän saattaisi hyvinkin haluta kokeilla välillä jotain uutta. 

Ja mikä olennaista, eihän kukaan lopultakaan ole kertomassa, miten ripeät tai verkkaiset tempot olivat säveltäjälle mieleen. Sinänsä kuoron osuudesta vastanneen kvartetin (Tuuli Lindeberg, Eira Karlson, Tommi Niskala, Elja Puukko) osaaminen oli aivan suvereenia, korukuvioineen kaikkineen. 

Johannes-passion turba-kuorot, siis ne osuudet, joissa kuoro kuvaa ihmisjoukkojen reaktioita ja repliikkejä, ovat selvästi vaikeammat kuin vaikkapa Matteus-passiossa, ja nytpä ne kuultiin todellakin jämpisti laulettuina niin rytmin kuin sävelpuhtauden osalta. 

Pääosan soolo-osuuksista lauloivat sopraano Helena Juntunen, mezzosopraano Monica Groop, tenori Tuomas Katajala ja baritoni Aarne Pelkonen, joskin miesäänten osalta sooloja oli jaettu myös ns. kuoron laulajille. Upeita laulusuorituksia! 

Urkuri Markus Malmgrenin sovitus laulukvartetille, solisteille ja neljälle soittajalle oli minusta erinomainen. Pienehkön barokkiorkesterin musiikillinen osuus oli kuin olikin saatu sovitetuksi neljälle muusikolle, Antti Tikkanen (viulu ja alttoviulu), Kaisa Kortelainen (huilu) ja Seidi Palonen (oboe) ynnä Malmgren uruissa. 

Kulkutautiepidemian laannuttua toivon edelleen saavani kuulla klassisia kirkkoteoksia originaalissa asussaan, mutta on hyvä säilöä tämäkin oivallinen versio kaiken varalle varmuusvarastoon, ettei pahan paikan tullen tilata ties mistä sikaa säkissä...