Jykevää dramatiikkaa Winterreisessa

 Tommi Hakala, baritoni ja Kristian Attila, piano Naantalin kirkossa 13.6.2022. Schubert: Winterreise.

Tuskin mikään laulusarja miltään aikakaudelta tahi kieli- ja kulttuurialueelta vetää laahuksenaan sellaista lastia kuin Schubertin viimeisinä elinkuukausinaan kirjoittama Winterreise – jo teoksen syntyhistoria riittää ainekseksi mystifiointiin: pohdiskeleeko säveltäjä maallisen vaelluksen murheita vaiko jo siirtymistä rajan toiselle puolelle? Vaiko jotain muuta…

Winterreisen kimpussa voimiaan ovat koetelleet lied-laulajista suurimmatkin – jotkut ovat taltioineetkin sen useaan kertaan -, ja perimätiedon mukaan Martti Talvela viskasi elämänsä ehtoolla sarjan nuotit takkaan, kun ei lopultakaan löytänyt itseään tyydyttävää lähestymistapaa.

Totta vai tarua, se lienee sivuseikka, koska joka tapauksessa se on omiaan lisäämään laulusarjan omalaatuista mainetta.

Tommi Hakalan ja Kristian Attilan esitys Naantalissa maanantaina kertoi vastaansanomattomasti suuresta perehtymisestä Winterreisen salaisuuksiin, vaikkakin Hakala tarvitsi nuotit esityksessään. Mutta laulujen karakterisointi, tekstaus, dynamiikka ja fraseeraus – ne olivat huipputasoa. Eivätkä pelkästään standardiesityksiä vaan hyvinkin rohkeita, monin kohdin suorastaan uskallettuja.

Hakalan ääni on sisimmältään lyyrinen, mutta se syttyy niin luontevasti ja soi niin helposti ja pakottomasti, että varsin kunnioitettavat fortissimot saavat kuulijan suorastaan häkellyksiin. Tämä on merkittävä tulkinnallinen arsenaali, kun puhutaan sarjan dramaattisimmista lauluista, ja Hakala käytti täsmäasettaan hyvin huolellisesti ja harkitusti.

Vastapainona tarjolla oli mitä hivelevimpiä pianissimoja.

Laulajan vokaalisia resursseja olennaisempaa oli duon yhteistyö. En tiedä miten useasti Attila ja Hakala ovat Winterreisen aiemmin esittäneet, mutta nyt kuultu tulkinta ainakin antoi ymmärtää, että yhteismitallinen näkemys on syntynyt, kasvanut ja syventynyt. Kaksikkohan on tehnyt yhteisyötä jo vuosikymmenten ajan.

Attilan ja Hakalan Winterreise johdatti kuulijan syvimmän masennuksen kuiluista uhmakkaan vimman kukkuloille ja taas takaisin. Sen olisi suonut johdattavan hiukan useamman kuulijan tien Naantalin kirkkoon: kuulijoita oli tuskin puoli kirkollista.

 

                                                                 MATTI LEHTONEN