Kun musiikki, soittaja ja soitin ymmärtävät toisiaan

 Kari Vuolan urkukonsertti Martin kirkossa 23.10.2022.

Arveluttavaahan se on vihjata, että erilaisista teknisistä osasista koostuva soittopeli voisi jotain ”ymmärtää” – sen enempää kuin nuottiviivastolle piirrettyinä merkkeinä olemassa oleva musiikkikaan -, mutta tuollainen ajatus tuli mieleeni, kun kuuntelin Kari Vuolaa soittamassa César Franckin (1822-90) koraaleja Martin kirkon uruilla.

Franckin kolmen koraalin kokoelma, Trois Chorals pour Grand Orgue, on taitavasti laadittu kokonaisuus. Ensimmäinen numero (E-duuri) on eniten koraalimainen, aistikkain modulaatioin silattu, levollinen rakennelma, joka kuitenkin antaa hieman sijaa säveltäjän mielikuvituksen rönsyillä. Koraalin päätös vie dramaattisempaan suuntaan ja mollivivahteisiin kuin kakkososaa enteillen.

Toinen koraali (h-molli) avautuu edellistä tummemmin sävyin ja etsii dramaattista voimaa ynnä soittimellista taituruutta päättyen kuitenkin seesteiseen duurisointuun. Kolmoskoraali (a-molli) on alusta pitäen fantastisempi ja satsiltaan lennokkaampi

César Franck kirjoitti elämänsä ehtoolla modernimmin kromaattista sävelkieltä ja käytti radikaalimpia modulaatioita sekä virtuoottisempaa soittimellista otetta kuin nuori Claude Debussy samaan aikaan, mutta tämän musiikilliset ideathan olivat tuossa vaiheessa vasta kypsymässä

Martin urkujen sointi on pyöreä ja täyteläinen, mitä vaikutelmaa täydentää myös kirkon akustiikka. Sanalla sanoen ne ovat mitä soveliain instrumentti Franckin esittämiseen. Urkuri Kari Vuola on hienosti sisäistänyt Franckin musiikin olemuksen: rakenne ja vapaus, tonaalisuus ja kromaattisuus, levollisuus ja hurjuus, kaikki tasapainossa.

Koraalien lomaan Vuola oli sijoittanut suomalaista musiikki, Kortekangasta ja Kuulaa. Olli Kortekankaan Toccata III on peräisin säveltäjän pienoisoopperasta Ende und Beginn – vahva ja koskettava teos, jonka tunnelman aistii myös pienestä, hyvin suppealle materiaalille rakennetusta urkuvälikkeestä.

Toivo Kuulan opus 16:n urkukappaleet sopivat niin illan ranskalaissävyiseen ohjelmaan kuin Martin kirkon urkujen sointiinkin.

MATTI LEHTONEN