Kvartetin kvaliteetit kohdallaan

 

Odysseus-jousikvartetti (Linnea Hurttia, viulu; Sylvia Hurttia, viulu; Ivan Podyachev, alttoviulu; Juhana Ritakorpi, sello) Liedon kamarimusiikkipäivillä Vanhalinnassa 15.6.2023.

Heti konsertin avausnumeron, Ludwig van Beethovenin Harppu-jousikvarteton adagio-johdannon kuultuani olin vakuuttunut: Odysseus-kvartetin soiton kvaliteetti on erinomainen. Sävelpuhtaus aivan priimaa, soinnin sonorisuus hivelevä, fraseeraus ilmavaa ja stemmojen balanssi kohdallaan, juuri sopivasti ykkösviulua oikeissa kohdissa korostava.

Vuosi 1809 oli Beethovenin elämässä monenlaisten ulkoisten huolien täyttämä: rahavaikeudet ja pitkälle edennyt kuulon heikentyminen sekä niistä aiheutunut yhä syvemmäksi käyvä eristäytyminen ulkopuolisesta maailmasta.

Mutta hänen sisäinen elämänsä oli rikasta – ainakin siltä osin, mitä voidaan mitata luomisvoiman uhkeudessa ynnä sävellystyön hedelmällisyydessä. Vuodelta 1809 on peräisin tämän kvarteton lisäksi muun muassa Beethovenin suosituin pianokonsertto – nro. 5, Keisari-nimellä tunnettu.

Konserton kanssa samaan sävellajiin, Es-duuriin kirjoitettu Harppu-kvartetto, tarkalleen sanoen nro. 10, Op. 74, on aurinkoista, lennokasta musiikkia. Klassinen linjakkuus kulkee pohjavirtana romantiikan äänenpainojen saadessa välillä enemmän sijaa. Odysseus soitti hienostuneesti ja linjakkaasti ja sai forteensakin nautittavasti kipakkuutta.

Giacomo Puccinin Krysanteemit vuodelta 1890 hehkuu loputonta kaihomieltä, ja se kelpaisi sellaisenaan kertomaan, mitä on musiikissa fin du siècle -tunnelma. Italialaiset sävyt hehkuivat polttavasti Odysseuksen musisoinnissa.

Einojuhani Rautavaaran vuonna 1952 säveltämä ensimmäinen jousikvartetto edustaa säveltäjän uusklassista tyylikautta. Hän kirjoitti kvarteton samoihin aikoihin toisen tunnetun kamarimusiikkiteoksen, Pelimannien kanssa, ja teosten välinen sukulaisuus on ilmeinen, muun muassa hitaan on pentatoniset sävyt ja kokonaisuuden rustiikkinen sävy.

Teoksesta kuultiin rempseä tulkinta, jossa ei kaihdettu kulmikkaiden tanssirytmien jytkettä. Ohjelman loppukevennykseksi Odysseus soitti Pjotr Tshaikovskin ensimmäisen kvarteton kakkososan Antante cantabile oikein sievästi ja siististi.

Muuten, pienenä vihjeenä ehdottaisin, että Odysseus soittaisi tulevina vuosina kaikki Rautavaaran neljä jousikvartettoa.

MATTI LEHTONEN